Väestö

Perniö eli ruotsiksi Bjärnå (on pieni vanha kunta, joka liittyi Salon kaupunkiin vuoden 2009 kuntayhdistyksessä. Perniössä on vajaa 6000 asukasta ja koko Salon kaupungin alueella noin 55 000 asukasta.

Perniön vaakunassa on punaisella pohjalla kultaisella värillä auranterä, josta kasvaa viisi lehmuksen lehteä.

Suomi on pääosin harvaan asuttua seutua, ja keskimääräisesti Suomessa asuu 17 asukasta yhtäneliökilometriä kohden. Se on melko vähän koska esimerkiksi Etelä-Aasiassa sijaitsevassa Bangladeshin valtiossa keskimääräinen asukastiheys on jopa 975 asukasta neliökilometriä kohden. Perniön pinta-ala on noin 420km² ja asukasluku noin 6000. Siitä pystytään laskemaan Perniön keskimääräinen asukastiheys. Jaetaan asukasluku (6000) pinta-alalla (420km²) saadaan noin 14 asukasta neliökilometriä kohden. Perniön asukastiheys on siis suunnilleen 14as./km².


Asukastiheys lasketaan keskimääräisenä, koska asukkaiden määrä vaihtelee hyvin paljon alueesta riippuen. Jo kauan sitten suurimmat asutukset ovat olleet vetten lähellä, ja näin on nykyäänkin. Suurin osa suurista kaupungeista sijaitsee vesistöjen tai merenrantojen yhteydessä. Vuoristoisilla alueilla asutus on harvempaa. Myös hyvin kuivilla alueilla, aavikoilla, asutus on harvaa, mutta Suomessahan aavikoita ei ole. Myös mitä pohjoisempaan mennään asukkaiden määrä vähenee, koska sääolosuhteet muuttuvat kylmemmiksi ja esimerkiksi viljelyä on hankalampi harjoittaa, kuin lämpimimmillä alueilla etelämmässä. 


Vuoden 2008 tilastojen mukaan Perniön ikäjakaumassa lapsia ja vanhuksia oli suunnilleen saman verran ja työikäisiä huomattavasti enemmän. 


Tilasto vuodelta 2008, jolloin Perniö oli vielä oma kuntansa:

0-14v. = n.15%
15-64v = n.62%
yli 64v = n.23%

Vuoden 2008 jälkeen tilasto on varmasti muuttunut, ja vanhuksien määrä on lisääntynyt. Suomessa eletään työvoimapulan aikaa, eli toisin sanoen Suomessa on ''eläkepommi''. Se tarkoittaa, että vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä heitä hoitamassa. Vanhusten määrän kasvu johtuu siitä, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat nyt vanhoja ja suuri osa eläkkeellä. 


Mielestäni on kummallista, että vaikka on työvoimapula, eli ei ole tarpeeksi työntekijöitä, niin silti Suomen työttömyysprosentti on reilu 8%. Jos työntekijöistä on pulaa niin miksi ihmeessä Suomessa on niin paljon työttömiä ihmisiä. Kaupungeittain työttömyysasteet vaihtelevat. Salon työttömyysprosentti on korkea, koska Nokian tehtaalta irtisanottiin 2500 henkilöä. Mtv uutisoi kesällä 2012 Nokian vaikutuksesta Salon työttömyyteen. Artikkelissa arvioitiin työttömyyden nousevan 20 prosenttiin. (linkki artikkeliin).





(kuvan linkki)


Reipas makkaranmyyjä Laurin markkina pubin edustalla kesällä 2013 C/Nelli Hellberg

Suomeen tulee paljon maahanmuuttajia. Maahanmuuttajat tulevat yleensä hyvän ja korkean elintason sekä halvan ja tasokkaan koulutuksen perässä. Terveydenhuoltokin on lähes ilmaista. Vain osa on pakolaisia ja turvapaikan hakijoita, jotka pakenevat kotimaastaan sotaa tai luonnonkatastrofeja esimerkiksi tsunameita.

Perniössäkin asuu jonkun verran maahanmuuttajia. Suuri osa maahanmuuttajista tulee Romaniasta tai Albaniasta, Virosta tai Venäjältä. Perniössä on ainakin romaneja eli Romaniasta tulleita, Albaniasta tulleita, Kosovosta tulleita ja Virosta tulleita. Monet maahanmuuttajaperheiden lapsista ovat kuitenkin syntyneet Suomessa ja ovat ihan suomalaisia, vaikka sukujuuret voivat olla muualta.


Asun Perniössä, joka kuuluu nykyään Salon kaupunkiin. Suomessa yli 60% ihmisistä asuu kaupungeissa, koska kaupungeissa on paremmat kulkuyhteydet, paremmat koulutusmahdollisuudet ja palvelut lähempänä. Tavallaan voisi olla ekologisempaa asua kaupungissa, koska sitten voisi käyttää julkisia kulkuvälineitä esim. bussia tai junaa. Silloin ei välttämättä tarvitsisi edes omaa autoa, kun voisi pyöräillä tai kävellä. Se olisi ilmastonmuutoksenkin kannalta parempaa, koska kaikki koostuu pienistä palasista. Ei riitä jos yksi ihminen tekee muutoksen, siihen tarvitaan kaikkia.

 Kaupungeissa on enemmän ja monipuolisemmin palveluita, ja se houkuttelee ihmisiä kaupunkeihin. Perniöstäkin monet palvelut ovat kuntayhdistyksen jälkeen siirtyneet Saloon, koska kaupungilla ei ole varaa pitää niitä näillä "syrjäseuduilla". Esimerkiksi suuri osa hammaslääkärin ja päivystävän lääkärin palveluista on siirretty Salon keskustaan. Perniön kunnantalo on tällä hetkellä käyttämättömänä, koska Perniön palvelupistekin siirrettiin kunnantalolta kirjaston tiloihin. Perniön terveyskeskuksen yhteydessä oleva vuodeosastokin on muutamaan kertaan uhattu lakkauttaa, mutta onneksi vielä sitä ei ole tehty. Vanhuksille ei ole tälläkään hetkellä riittävästi hoitotilaa Salossa, ja jos Perniön osastokin vielä lakkautettaisiin niin eihän vanhuksia saataisi mihinkään hoitoon. Kotihoitokin on puutteellista eikä vanhusten ihmisarvoja oikein kunnioiteta. Esimerkiksi jos vanhus asuisi yksin kotona ja kotihoitaja kävisi muutaman kerran päivässä laittamassa hänelle ruokaa ja katsomassa, että hän on kunnossa.

Perniö on itsessään kyläkeskus ja Perniön taajamassa on kuitenkin jonkun verran palveluita ja asukkaita on vähintään 200 korkeintaan 200metrin etäisyydellä toisistaan.
Minun kotoani on Perniön taajamaan ja keskustaan matkaa on noin 7 kilometriä.

Perniötä lähin kaupunkikeskus ja samalla maakuntakeskus on Salo eli erityisesti Salon keskusta jossa on suurin osa koko Salon palveluista. Salon keskustassa sijaitsee myös kauppakeskus Plaza ja muita isoja tavarataloja, sekä tietenkin pienemmät kaupat, ravintolat ja kampaamot yms. Hyviä ravintoloita Salossa on mm. Antonio ja pizzeria Rosso, sekä suosittu Airinin kebab. Salosta löytyy myös McDonald's ja kaksi Hesburgeria, sekä Subway. Salossa isoja tavarataloja on Citymarket ja hiljattain remontoitu Prisma.
Salo on väkiluvultaan Suomen 20. suurin kaupunki. Kolme suurinta ovat Helsinki, Espoo ja Tampere.
Perniöstä Salon keskustaan on matkaa 23,5 km.

Kauppakeskus Plazan palvelut (nettisivut)



Perniötä lähin valtakunnankeskus on Turku, koska Turku on kuitenkin melko lähellä ja Turkuun mennään Salostakin hoitamaan asioita. Siellä on suuret kauppakeskukset ja palveluita enemmän kuin Salossa.
Turussa sijaitsee TYKS eli Turun yliopistollinen keskussairaala.
Perniöstä Turkuun on matkaa reilu 82km.

 CC BY NC/Vilma Kaljonen
Kuva otettu Turun Skanssista eli yhdestä kauppakeskuksesta. Kauppakeskus on aika iso, ja ostoskärryjä tarvitaan paljon.

Suomen ainoa pääkaupunkikeskus on tietenkin nimensä mukaan Helsinki. Perniö on melko lähellä Helsinkiä eli emme ole kaukana Suomen pääkaupunkikeskuksesta.
Perniöstä Helsinkiin on matkaa 125km.

Muita etäisyyksiä:
Perniö - Raasepori  34 km
Perniö - Espoo 120 km
Perniö - Tampere 184 km
Perniö - Jyväskylä 329 km
Perniö - Oulu 669 km
Perniö - Lahti 211 km
Perniö - Hämeenlinna 145 km

Perniö on vanha rautaruukki kylä täällä on ollut kolme ruukkia, Teijolla, Matildedalissa ja kotini lähellä Koskella. Perniöön syntyi jo 1600-luvulla kartanoita, joiden toimesta alkoi rautateollisuus. Perniön suurimpia kartanoita on Kosken Kartano, jossa on nykyään maataloutta, pohjavesialue, suuret metsät sekä järvenrantaa. Kosken kartano kasvattaa lihakarjaa ja siellä on useita valtavia navettoja.

Kosken kartanon hienot kotisivut!


CC BY NC/Vilma Kaljonen

 Perniön kunnantalo eli virallisemmin kunnanvirasto, tällä hetkellä paikka on tyhjillään, mutta kunnantalon tiloihin on suunniteltu erilaisia käyttömuotoja, ehkä se pian saadaan hyötykäyttöön.
CC BY NC/Vilma Kaljonen

 CC BY NC/Vilma Kaljonen

Autokoulu Ajotaito ja keväällä 2014 Perniöön tullut kilpaileva autokoulu Dream Driver. Alemmassa kuvassa myös Nordea-pankki.

CC BY NC/Vilma Kaljonen

Paikalliset kaupat. Siwa, K-Superamarket ja S-market

CC BY NC/Vilma Kaljonen


CC BY NC/Vilma Kaljonen

Uusi, vuonna 2013 valmistunut S-market Perniössä. Takana myöskin vastarakennettu,  S-rauta.
C/Noora Husu

CC BY NC/Vilma Kaljonen
CC BY NC/Vilma Kaljonen

 Perniön kirjasto ja kirjaston tiloissa sijaitseva Perniön palvelupiste.

CC BY NC/Vilma Kaljonen

 Perniön Pyhän Laurin kirkko kuvattuna Perniön joen toiselta puolelta.

CC BY NC/Vilma Kaljonen

Perniön Pyhän Laurin kirkko, myöhään illalla kuvattuna. Kirkon seinät on valaistu kauniisti ja kirkko näkyy kauas.


CC BY NC/Vilma Kaljonen

 Urheilukauppa ja huolto, Sporttipalvelu ja Ronja.   (www.sporttipalvelu.fi)        CC BY NC/Vilma Kaljonen
CC BY NC/Vilma Kaljonen

CC BY NC/Vilma Kaljonen
 
CC BY NC/Vilma Kaljonen

Nuorisotalo Narikka Perniön keskustassa sijaitsee samassa rakennuksessa käsityökeskuksen kanssa.  C/Noora Husu

Meidän koulu, Perniön Yhteiskoulu. (Luokat 7-9)                                    CC BY NC/Vilma Kaljonen

 CC BY NC/ Vilma Kaljonen
 CC BY NC/Vilma Kaljonen
Mansikoita ja herneitä myynnissä Perniön torilla. Tori sijaitsee aivan K-Supermarketin edessä.
CC BY NC/Vilma Kaljonen
Lämmintä kesäpäivää viettämässä kaverien kanssa torin läheisyydessä.



JOHANNES LINNANKOSKI (1869-1913)

Johannes Linnankoski oli suomalainen uusromantiikan ajan (1800-1900-lukujen vaihde) kirjailija. Linnankoski on kirjoittanut kautta aikojen ensimmäisen suomalaisen bestsellerin, Laulu tulipunaisesta kukasta (1905). Kirja oli romanttinen romaani ja se kertoi miehestä nimeltä Olavi, jolla oli suhteita monien eri naisten kanssa, kunnes löysi itselleen Kyllikin. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva vuonna 1938. Linnankoski kuuluu tunnetuimpien suomalaisten uusromantiikan kirjailijoiden joukkoon.

Elokuva englannin kielisellä tekstityksellä löytyy Youtubesta:



Linnankoski ei ollut perniöläinen, mutta hän on asunut Perniössä. Mistä tiedän? No meidän talon seinässä lukee niin. Hän on asunut meidän talossa kymmeniä vuosia sitten.  :D
CC BY NC/Vilma Kaljonen




KARITA MATTILA  (1960- )

Karita Mattila ( kuvassa vas.) on suomalainen sopraano oopperalaulaja. Hän on asunut Perniössä. Mattila on kiertänyt maailmaa ja esittänyt monia rooleja, sekä levyttänyt useita lauluja. Hän on Suomen myydyin musiikkiartisti ja hänen laulunsa ja tuotantonsa on tunnettua ympäri maailmaa. Hän on esiintynyt mm. New Yorkissa, Bostonissa, Lontoossa, Los Angelesissa ja Wienissä.


Tässä yksi Mattilan laulama kappale:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti