Juhlapäiviä

UUSIVUOSI 31.12-1.1

Uutena vuotena on tapana valaa tinaa, syödä hyvin ja ampua raketteja. Uuteen vuoteen kuuluu juhliminen ja juhlimiseen suomalaisen tavan mukaan alkoholi. Alkoholi ja raketit eivät ikävä kyllä sovi yhteen ja siksi vuosi alkaakin surullisilla uutisilla sattuneista onnettomuuksista. 
 CC BY NC/ Vilma Kaljonen
Tinakenkiä laitetaan tinakauhaan ja kuumennetaan niin kauan että tina sulaa. Sitten kuuma tina kaadetaan suoraan kauhasta kylmään veteen. 
 CC BY NC/ Vilma Kaljonen
Tinasta muodostuu mitä erikoisempia rakennelmia. Vanhan perinteen mukaan tinaan heijastetaan valoa ja katsotaan millainen varjo siitä tulee. Se mitä varjo esittää kertoo jotain tulevasta vuodesta. 
 CC BY NC/Vilma Kaljonen  

 CC BY NC/Vilma Kaljonen
Raketteja on paljon erilaisia. Rakettien ampumisen ikäraja on 18-vuotta.

 CC BY NC/Vilma Kaljonen
 CC BY NC/Vilma Kaljonen
Raketit ovat kauniin näköisiä pilvettömällä taivaalla. Raketteja katsellessa on tärkeää pitää turvaväli ampumispaikkaan ja käyttää suojalaseja. 















Uutena vuotena valvotaan pitkään. 






























RUNEBERGIN PÄIVÄ 5.2

Suomen kansallisrunoilijan Johan Ludvig Runebergin päivänä on tapana syödä Runebegin torttuja.

YSTÄVÄNPÄIVÄ 14.2

Ystävän päivä on ystävyyden ja rakkauden päivä. Silloin muistetaan haleilla, korteilla ja pienillä lahjoilla ystäviä ja rakkaita. Ystävän päivänä usein kouluissa on jotain teemaan sopivaa ohjelmaa.


10 faktaa ystävänpäivästä:


LASKIAINEN

Laskiaisena mennään pulkkamäkeen ja syödään laskiaispullia! <3


Linkki kuvaan


Linkki kuvaan

PÄÄSIÄINEN

Pääsiäisenä käydään virpomassa ja syödään suklaa munia ja koristellaan pääsiäiskoristeilla. Pääsiäinen on uskonnollinen juhla, Jeesus kuoli ja nousi kuolleista pääsiäisen aikoihin.



Linkki kuvaan


Linkki kuvaan

Virpoja on usein pukeutunut noidaksi ja hän on koristellut pajunoksia joissa on pajunkissoja värikkäillä höyhenillä ja papereilla. Virpomisen yhteydessä annetaan oksa ja sanotaan runo:

Virvon varvon tuoreeks terveeks tulevaks vuodeks. Vitsa sulle, palkka mulle.
Ja palkkioksi saadaan usein suklaamunia tai muuta pientä.

VAPPUAATTO 30.4

Vappuna pukeudutaan värikkäästi, ollaan äänekkäitä ja juhlitaan. Vappuna pidetään usein naamiaisia ja muutenkin naamareihin ja asusteisiin pukeutuminen kuuluu vappuun. Vapun perinteisiä herkkuja ovat munkit, tippaleivät ja sima. Vappuna koristellaan serpentiinien ja ilmapallojen kanssa.


Simaa ja tippaleipää   Linkki kuvaan

Munkkeja namnam!  Linkki kuvaan

JUHANNUSAATTO 20.6

Juhannus on Suomessa kesän juhla. Lapissa juhlitaan yötöntä yötä eli aurinko ei laske ollenkaan. Juhannuksena poltetaan kokkoa ja vietetään ulkona aikaa hyvässä seurassa. Juhannus on varsinkin uuden vuoden lisäksi alkoholin suurkulutusjuhla. Juhannuksena on tapana mennä juhannussaunaan ja kantaa pihalle juhannus koivuja.

CC BY NC/Vilma Kaljonen
Helka-koira nauttii kesästä juhannuskoivujen koristamilla rappusilla.


Linkki kuvaan Juhannuskokko

HALLOWEEN 31.10

Halloween eli Pyhäinpäivän aatto on varsinkin Amerikoissa suuri juhla. Suomessa juhla ei ole kovin suuressa arvossa, mutta silti sitä jossain määrin juhlitaan. Halloweenilla on ihan oma tarinansa, joka pohjautuu monia vuosia taaksepäin.

Kekrin eli sadonkorjuun aika syksyllä. Silloin maatalous oli omavaraistaloutta ja sadonkorjuun ja syysteurastusten päättymistä juhlittiin. Naudanlihasta tehtiin makkaraa juhliin, lampaasta lammaspaistia, valmistettiin köyriporsasta ja juotiin olutta. Jos satovuosi oli ollut huono syötiin leipiä ja puuroa.
Vuoden kiertoloppui ja alkoi 'uusi vuosi'. Järjestettiin pestuumarkkinat piioille ja rengeille, siellä heille valittiin uudet työpaikat. Laulettiin lauluja, leikittiin ja kerrottiin tarinoita, ja ylipäätään juhlittiin. Kekrirauha ja kosinta. Sadonkorjuun aika oli hedelmällistä aikaa, siksi se oli hyvä aika kosia. Naamioituminenkin alkoi jo tähän aikaan. Juhlissa käytettiin tuohinaamareita ja laitettiin keritsimiä ja luita roikkumaan kaulaan. Pukeuduttiin kekrittäriksi ja kekripukeiksi. Nykyinen joulupukki on periytynyt tuon ajan kekripukista.

Samhain aikaan eli samaan aikaan kuin kekri, uskottiin vainajien henkien liikkuvan ja kummittelevan. Tehtiin lyhtyjä kaivertamalla juureksia kuten nauriita ja kurpitsoja tyhjiksi ja laittamalla niihin kynttilät. Lyhtyjä laitettiin pihoille ja näin uskottiin pahojen henkien pysyvän poissa.

Nykyinen Halloween on kulutusjuhlaa, kaupoista ostetaan hurjia määriä erilaisia koristeita ja naamioita. Halloweeninä pidetään usein naamiaisia tai pukeudutaan muuten vaan. Amerikassa on tapana käydä karkki vai kepponen kierroksilla eli trick or treat kierroksilla. Se vastaa vähän Suomen virpomista, koska lapset ovat pukeutuneet hurjiksi ja ihmiset antavat heille karkkeja elleivät halua kepposta. Tämä on tietenkin leikkimielistä, eli kepposet eivät ole toisten pihojen räjäyttelyä tai omaisuuden turmelemista.

Linkki kuvaan  Kurpitsalyhty

Amerikassa Halloween koristelu menee ehkä vähän yli. Joku on tehnyt taloon valoshow'n halloween aiheisena. 

BEST NEIGBOURS PRODUCTIONS:
http://youtu.be/VmqNWBSlu1k 
Yö Perniössä - Happy Halloween video

SUOMEN ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12

Suomi viettäää itsenäisyyspäiväänsä 6. joulukuuta. Suomi sai itsenäisyytensä samana päivänä vuonna 1917. Vuonna 2017 juhlitaan siis Suomen 100-vuotis syntymäpäivää. Itsenäisyyspäivänä on tapa liputtaa ja presidentinlinnassa järjestetään linnanjuhlat.

Vuoden 2010 itsenäisyyspäivä juhlassa esitetty Finlandia-hymni Helsingissä Tuomiokirkon edustalla.

Linkki kuvaan

JOULU 

Joulu on rauhan ja ilon aikaa. Jouluna vietetään aikaa perheen kanssa, syödään jouluruokaa ja annetaan lahjoja ja ennen kaikkea hyvää mieltä muille.

Muita joulun tärkeitä asioita:
CC BY NC/Vilma Kaljonen
 CC BY NC/Vilma Kaljonen

Kotona tehdyt Karjalan piirakat

CC BY NC/Vilma Kaljonen

Joulutortut <3 !


CC BY NC/Vilma Kaljonen

Piparit ja piparitalo :) !

CC BY NC/Vilma Kaljonen

Jouluvalot

CC BY NC/Vilma Kaljonen

Joulukuusi ja joululaulujen soittaminen pianolla. 

CC BY NC/Vilma Kaljonen

Joulukortit ja hyvän joulun toivotukset! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)